Purjelentokoulutus Sodankylässä v. 2008

Purjelentokoulutus alkaa huhtikuussa viikolla 15.

Kurssin tavoiteaikataulu on huhti- kesäkuu. Kurssin teoriaosa käydään läpi viikonloppupainotteisena, joten kurssi sopii myös kauempanakin asuville. Lähistöllä asuvat voivat käydä lento-osaa läpi myös iltaisin viikolla.

Lento-osuus aloitetaan kunnes kiitotie on sulanut kokonaan ja kuivunut sohjosta.

Kurssin sisältää teoriaa seuraavasti:

AERODYNAMIIKKA 6 OHJAUSOPPI 6 PURJEKONERAKENTEET 2 MITTARIOPPI 3 P-KONEEN KÄYTTÖ ja HOITO 3 SÄÄOPPI 6 ILMAILUN SÄÄDÖKSET 6 SUUNNISTUSOPPI 2 IHMISEN SUORITUSKYKY ja RAJOITUKSET 3 RTF -LIIKENNE 6 YHTEENSÄ 43 oppituntia Oppitunnin nimelliskesto on normaali 45 min. Teoriaosa pyritään käymään läpi suurimmalta osin ennen lento-osan alkua.

Kurssin lento-osa:

Koululentoja opettajan kanssa vähintään 30 lentoa, jonka jälkeen on koulutustarkastuslento ns. yksinlentotarkkari. Tämän jälkeen tulee lentää vähintään 10 yksinlentoa sekä opettajan kanssa kertauslentoja tarvittava määrä. Yksinlentoja ei tarvitse suorittaa perätysten, vaan vuorotellen koululentojen välissä.

Lentokoulutus kokonaisuudessaan käsittää vähintään 50 lentoa, joilla tulee kertyä 10 tuntia lentokokemusta, tämä on ehdoton minimi. Todellisuudessa lentoja kertyy hieman yli, varsinkin jos kurssi pitkittyy.

Purjelentäjän lupakirjan haltijalta vaadittava lääketieteellinen kelpoisuus varmennetaan ilmailulääkärin tarkastuksessa, jonka perusteella ilmailuhallinto myöntää ensiksi ns. 'oppilaskortin'. Tämä oikeuttaa kouluttamaan sinusta lupakirjan omaavan purjelentäjän.

Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa lentotaito ja osaaminen joka vaaditaan purjelentäjän lupakirjan haltijalta. Lupakirja oikeuttaa sinut lentämään purjekoneella itsenäisesti, siis ilman opettajan valvontaa.

Kurssin tavoiteaikataulu v. 2008 on 08.04 - 30.06

Mitä on Purjelento

Purjelento, aik. liitolento, on vanhin lentämisen muoto ilmaa raskaammilla kiinteäsiipisillä ilma-aluksilla. Ensimmäiset liitolentokokeilut suoritettiin jo 1800-luvun lopulla mm. saksassa, jossa laji -ja kyseiset lentolaitteet sittemmin enimmiltään kehittyivätkin.

Varsinaiseksi purjelennoksi eli purjehtimiseksi ilmassa, ilmavirtoja hyväksi käyttäen, laji kehittyi 1. ja 2. maailmansotien välisenä aikana mm. Saksassa

Olihan mm 1. maailmansodan voittajavaltiot tyystin kieltäneet saksalaisilta lentämisen moottorilla varustetuilla lentokoneilla. Niinpä, lentämisen makuun kun oltiin kuitenkin jo päästy, lentotoiminta jatkui ilman moottoria.

Purjehtiminen ilmassa:

On mahdollista nousevia virtauksia hyväksikäyttäen. Nousevia virtauksia on kolmea eri tyyppiä. Rinnetuuli, aaltovirtaus ja termiikki.

Rinnetuulia löytyy alimmassa ilmakerroksessa korkeiden maastokohtien, mäkien ja vaarojen, sekä tunturien/vuoristojen tuulenpuoleisten rinteitten yltä ja ne ulotuu vain korkeimman maastokohdan tasalle, ehkä vähän sen yläpuolelle.

Aaltovirtauksia niitäkin löytyy samoin kuiin rinnetuultakin korkeiden huippujen yltä. Nyt kuitenkin niiden koko on oltava paljon suurempi, vain korkeimpien tuntureiden ja vuoristojen ylle muodostuu kunnon aallokko ilmakehän virtaukseen.

Termiikki, nouseva virtaus, ilmiö jossa lämmin ja siten kevyempi ilma nousee ylöspäin. (Tähän tarvitaan lämpötilaeroa ilmakehässä noin 10 astetta kilometriä kohti, siis 1aste/100m)

Nykyisillä kehittyneillä purjelentokoneilla tarvitaan vain reilun puolen sekuntimetrin nouseva virtaus -ja kone pystyy liitämään menettämättä korkeuttaan, jos virtaus on tätä suurenpi välimatka maankamaraan kasvaa. Kun korkeutta on saatu tarpeeksi voidaan lähteä liitämään eteenpäin, seuraavaan nostoon, jossa otetaan taas korkeutta, ja niin edelleen matka jatkuu, tai sitten liidellään takaisin kentälle.

Nämä nousevat termiikkivirtaukset syntyvät aurinkoenergialla, sen lämmittäessä maanpintaa, josta lämpö säteilee ja johtuu yläpuolella olevaan ilmaan. Kun ilma on lämmennyt riittävästi ympäristöön nähden, tämä lämmin ja kevyempi ilma sitten lähtee nousemaan ylöspäin. Ilma ikäänkuin 'kiehuu'. Näin purjelentäjä tavallaan käyttää hyväksi puhtainta luonnon energiaa, aurinkoenergiaa, mitä meillä tällä hetkellä on käytettävissä.

Näiden termiikkIvirtauksien hyödyntäminen on pääasiallinen purjehdusmuoto kesällä Suomen oloissa.

Suomessa Ilmailukerhoja, joissa purjelentoa harrastetaan, on puolensataa. Näissä koulutetaan uudet purjelentäjät, annetaan jatkokoulutusta sekä tarjotaan puitteet lentämiseen yleensäkin, myös kilpailut kuuluvat toimintaan.

Lisää mielekkyyttä saa harrastukseen järjestetyillä lentoleireillä, jossa lomaviikko tahi pari kuluu antoisasti. Näitä ovat mm Kebnekaisella järjestetty ns, aaltolentoleiri sekä kotimaassa järjestetyt matkalentoleirit.

Näissä voi tavoitella esim. merkkisuorituksia.

Myös kilpailut kuuluvat harrastukseen. Kilpailuissa lennetään nopeuslento-tehtäviä määritellyllä reitillä.

SM- EM- ja MM - kisoissa tehtäviä eli 'lentopäiviä' yleensä 5 - 10

Myös tarkkuus- eli maaliinlaskukisoja järjestetään paikallis ja SM-tasolla

Sodankylän Ilmailukerho ry

Sauli Salmela, sihteeri